PELAAJAKEHITYS
Liikunnan ja harjoittelun tavoitemäärä
Seuran tuki
- Pelaajakoulutusleirit
- Taitokoulu
- Kykykoulu
- Akatemiatoiminta
- MV-talli
Pelaajakehityksen tavoitteet
- Harrastaminen omalla tasolla
- Henkilökohtaisen taidon seuranta ja testaus
- Piirihaavi, piirijoukkue ja nuorten mj.
Pelaajapolku
Laajasalon Palloseura haluaa olla yksi merkittävä helsinkiläinen seura. Tämä on mahdollista vain tarjoamalla jokaiselle mahdollisuus pelata jalkapalloa omalla tasollaan eri ikäisenä. Tavoitteemme on myös, että jokaisesta ikäluokasta nousee muutama pelaaja Suomen huipulle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelaajille tulee tarjota vaihtoehtoisia pelaajapolkuja sekä niiden erillistä, mutta myös yhtenäistä sisällöllistä ja laadullista kehittämistä.
Pelaajapolku kuvaa pelaajan kannalta vaihtoehtoisia kehityspolkuja sekä niihin liittyviä harjoittelumuotoja ja tapahtumamääriä. Valmennuksen ja joukkueenjohdon on syytä tunnistaa, että pelaajakeskeinen toiminta ja hyvä pelaajapolun hallinta aiheuttaa paljon työtä.
Katso tästä LPS:n pelaajapolku visio >>
Liikunnan ja harjoittelun tavoitemäärä
Katso tästä Harjoittelu- ja liikuntamäärät ikäluokittain sekä esimerkki viikkorakenteesta >>
Pelaajan lähtökartoitus
Yksilöllinen valmentaminen vaatii hyvää pelaajan tuntemista. Valmentajien ja muiden joukkueen aikuisten tulee tuntea lapsen persoonaa, liikkumisen arkea, kaverisuhteita ja ajatuksia harrastuksesta. Yksilön kehittäminen on yhteistyötä, joka toimii parhaiten kun valmentajat ja vanhemmat puhaltavat yhteen hiileen.
Suomen Palloliiton Fortum Tutor -ohjelma tarjoaa uuden työkalun, jonka avulla autamme valmentajaa tekemään työnsä paremmin.
Lähtökohtaisesti jokaisen seuraan liittyvän uuden pelaajan vanhempien tulee käydä täyttämässä lapsensa tiedot osoitteessa http://fortumtutor.fi/jalkapallo/tunne-pelaajasi/ ja toimittaa tiedot oman joukkueensa valmentajalle.
Omatoiminen harjoittelu
Uusien asioiden oppiminen vaatii osaavan valmentajan, joka pystyy suunnittelemaan oman joukkueensa valmentautumisen yhteistyössä pelaajien kanssa. Uuden taidon automatisoituneeseen oppimiseen muuttuvissa olosuhteissa, jalkapallopelissä, tarvitaan yhden tutkitun arvion mukaan 100 000 toistoa opeteltavan asian haastavuus ja pelaajien yksilöllisyys huomioon ottaen.
Jos pelaaja harjoittelee esim. Cruyff –käännöstä, tarvitaan hyvin suunnitellun joukkueharjoittelun ja omatoimisen harjoittelun myötä 100 oikeata toistoa joka päivä, jolloin 100 000 toiston määrään tarvitaan harjoittelua 1000 päivää eli noin kolme vuotta. Jotta tällaisiin toistomääriin voidaan oikeasti päästä, valmennuksen suunnittelussa on valmentajien ja pelaajien uskallettava tehdä linjauksia ja valintoja painopisteajattelun mukaisesti. Kaikkea ei voi kehittää kaiken aikaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Kotiläksyt
Omaharjoitteluohjelma (OHO)
Katso tästä Omaharjoitteluohjelma >>
Fyysisen harjoittelun ohjelma (FYHO)
Yksilön kehitysohjelma
Haluamme että LPS on paras mahdollinen paikka kehittyä kohti omaa huippuaan sekä saada tukea, apua ja turvaa pelaajan henkilökohtaiselle kehittymiselle.
Yksilöllisten kehitysohjelmien rakentamisesta seuran puolesta määritellään tapauskohtaisesti ja niiden tekeminen on päätoimisten työntekijöiden mielestä tarpeellista.
Pelaajakortti
Itsearviointikyselyt
Harjoituspäiväkirja
Kehittymisen seuranta
Kehityksen ja sen seurannan tarkoitus on varsinkin kilpatasolle pyrkiville tai oleville yksittäisille pelaajille. Muiden ryhmien pelaajien osalta pyritään joukkueen toiminnan kehittämiseen. Pelaaja- ja joukkueseurannan lisäksi seurantaa tehdään myös seuratasolla 1-3 kertaa vuoden aikana.
Kotiläksy- tai taitojengi-suoritukset kirjataan 6-12 vuotiaiden osalta pelaajakorttiin. Eri testien tulokset kirjataan ja tilastoidaan pelaajakorttiin alkaen 9 vuotiaista eteenpäin.
Katso tästä Kehittämisen seuranta-toiminnat >>
Terveystarkastukset
Urheilijan terveystarkastukset
Urheilijan terveystarkastus on kaiken tasoisille liikkujille sopiva työkalu yksilöllisemmän harjoittelun suunnitteluun. Nuorelle urheilijalle terveystarkastuksen suurin hyöty on se, että jos juniorin biologinen ikä saadaan selvitettyä riittävän nuorena, voidaan määrittää, sopiiko hänelle jo niin sanottu aikuismainen harjoittelu vai olisiko hänen vielä syytä harjoitella kevyemmin. Jos aikuismainen harjoittelu aloitetaan liian aikaisin, on varmaa, että urheilija kärsii rasitusvammasta ennemmin tai myöhemmin.
Kun urheilija tarkastetaan nuorena huolella ennen kasvupyrähdystä ja sen jälkeen, ei hänen välttämättä tarvitse käydä tarkastuksessa enää aikuisena. Urheilijan kattava terveystarkastus sisältää verikokeen, sydänfilmin ja lääkärintarkastuksen. Terveystarkastuksessa saatetaan löytää esimerkiksi sellaisia piileviä sairauksia, jotka saattavat laiminlyötyinä aiheuttaa urheillessa merkittävän vaaran. Kun riskit tiedetään, voidaan harjoittelusta tehdä turvallisempaa.
Lue lisää http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/terveydenhuolto/urheilijanterveystarkastus
Lihastasapainokartoitukset
Seura suosittelee, että kaikki pelaajat 11-12 vuotiaasta alkaen käyvät lihastasapainokartoituksessa vähintään kahden vuoden välein. Harjoitusmäärien kasvaessa ja nuoren pelaajan kasvaessa on hyvä etupainotteisesti ennen loukkaantumisia tunnistaa mahdolliset ehkäiseviä toimenpiteitä vaativat lihasjäykkyydet sekä puutteet liikkuvuudessa.
Katso tästä Ikäluokkakohtaiset tarkastussuositukset tästä >>
Loukkaantumisraportit
Katso tästä Loukkaantumisraportti-kaavake >>
Palautekeskustelut
Terveyskasvatus
Ravinto
Lapsuusvaiheessa rakennetaan urheilijalle terveellisen ravitsemuksen perusta. Lasten ja nuorten ravitsemusvalmennuksen tärkein vaikuttaja on perhe, sillä kasvuikäisten vanhemmat ovat vastuussa perheen ruokahuollosta. Keskeinen viesti vanhemmille on, että urheilevan lapsen ravitsemus ei ole monimutkaista ja samat terveellisen ravitsemuksen periaatteet sopivat koko perheelle.
Tyttöjen ja poikien tarpeet ravitsemusvalmennuksessa ovat tässä ikävaiheessa hyvin samankaltaisia. Tyttöjen näkökulmasta lapsuuden positiivinen ja terve suhtautuminen syömiseen on tärkeää pohjatyötä murrosiän haasteisiin valmistauduttaessa.
Ruokailurytmin merkitys korostuu urheiluharjoittelun lisääntyessä ja erityisesti silloin, kun tavoitteet ovat kilpaurheilussa. Ravitsemusvalmennuksessa korostuvat arkipäivän ateriarytmitys ja erityisesti laadukkaat välipalakäytännöt.
Yläkouluvaiheessa tai viimeistään toisen asteen koulutusvaiheessa viikkorytmitykseen tulevat mukaan aamuharjoitukset, jotka usein tuplaavat harjoittelumäärän. Aamuharjoittelun myötä on opeteltava myös yksilöllisesti sopivat aamupalakäytännöt ennen ja jälkeen aamuharjoitusten.
Viimeistään tässä ikävaiheessa vastuu ja kiinnostus omasta ruokailusta siirtyy enenevässä määrin urheilijalle itselleen.
Katso tästä Ravintokoulutuksen toimintatavat >>
Katso tästä Ravinto-ohjeistus >>
Katso tästä Jalkapalloilijan ravinto-ohje >>
Ajanhallinta ja lepo
Lihashuolto, loukkaantumiset ja kuntoutus
Katso tästä Venyttelyopas >>
Katso tästä Urheiluvammojen ehkäisy >>
Seuran tuki
Pelaajakoulutusleirit
Taitokoulu
Kykykoulu
Akatemiatoiminta
Maalivahtitalli
Pelaajakehityksen mittarit
Kehittymisen seurantatestit
Hyvä pelaajapolun hallinta edellyttää systemaattista pelaajan kehityksen seurantaa sekä saatujen tulosten pohjalta tehtäviä kehityssuunnitelmia ja -toimenpiteitä. Kehityksen ja sen seurannan tarkoitus on varsinkin kilpatason ryhmien yksittäisille pelaajille. Muiden ryhmien pelaajien osalta pyritään joukkueen toiminnan kehittämiseen. Pelaaja- ja joukkueseurannan lisäksi seurantaa tehdään myös seuratasolla 1-3 kertaa vuoden aikana.
Erilaiset lajitaito-, fysiikka- ja pelitaitotestit ovat erinomainen tapa seurata pelaajien kehittymistä. Kaikille testeille pyritään luomaan yksilötason tavoitteet, joiden mukaan valmentaja pystyy suunnittelemaan yksilöiden ja joukkueen toimintaa.
Pelaajakehityksessä pitkäjänteisyys on avainasioita. Tästä johtuen vakioitujen testien tulokset tallennetaan kaikkien joukkueiden osalta keskitettyyn paikkaan.
Katso tästä Kehittämisen seuranta-toiminnat >>
Taitokisat
Sami Hyypiä-Akatemian testit
Yhteistyössä
