VALMENNUSTOIMINTA


Valmennukselliset tavoitteet

Millainen on hyvä valmentaja?

Kuinka LPS:n valmentaja valmentaa?

Kokonaisvaltainen valmentaminen ja sen periaatteet

Ohjatut harjoitusmäärät ikäluokittain ja tavoitetasojen mukaan

Pelitapa ja -identiteetti

Harjoittelun kehitysportaat pelaajien harrastusvuosien ja osaamisen mukaan

Kausi- ja jaksosuunnitelmat

Harjoituksen suunnittelu

Valmentajan toiminta pelissä

Valmennuksen apuvälineet

Valmennuskoulutus

Valmentajan kehittymisen suunnitelma

Valmentajien koulutustasovaatimukset

Valmentajasopimukset

Seuran tuki

Valmennustoiminnan mittarit

 

Valmennus- ja pelifilosofia (arvot)

Valmennukselliset tavoitteet

  • Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen
  • Suunnitelmallinen kehittyminen
  • Koulutetut valmentajat

 

Millainen on hyvä valmentaja?

Valmentaja on tärkeä ihminen urheilijan elämässä. Hänen tehtävänsä on mahdollistaa urheilijan kehittyminen, onnistuminen ja menestyminen.

Auktoriteetti ja oikeudenmukainen kurin pitäminen kuuluvat hyvän valmentajan ominaisuuksiin, sillä ne edistävät urheilullisia tavoitteita kuitenkaan unohtamatta myönteisen oppimisen ilmapiiriä. Myönteiseen oppimisen ilmapiiriin kuuluu, että valmentaja keskustelee, kuuntelee ja tekee yhteistyötä valmennettavien, muiden toimijoiden ja vanhempien kanssa. Valmentajan on tärkeä tunnistaa erilaiset yksilöt ryhmän sisällä, jotta voi viestiä, motivoida ja kohdata ihmiset yksilöllisesti.

Valmentajan esimerkillinen käytös ja pienet kannustavat eleet, kuten hymy tai kuulumisten kysyminen ovat hyvän valmentajan ominaisuuksia.

Hyvää valmentajaa kuvaavat seuraavat ominaisuudet:

  • innostava
  • esimerkillinen
  • suunnitelmallinen
  • oppimishaluinen
  • lajitaitoinen
  • kyky antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta
  • intohimoinen, mutta samalla kärsivällinen ja nöyrä
  • yhteistyökykyinen
  • vuorovaikutustaitoinen
  • päättäväinen ja oikeudenmukainen

Nämä kaikki ovat parhaimmillaan valmennettaviin tarttuvia ominaisuuksia!

 

Kuinka LPS:n valmentaja valmentaa?

Hakeutumalla innokkuuden ja tarpeen mukaan valmennuskoulutuksiin, osallistumalla aktiivisesti seuran sisäisiin valmentajatapaamisiin ja -koulutuksiin sekä olemalla yhteydessä seuran muihin valmentajiin pystyäkseen jakamaan kokemuksia ja hakiessa uusia vinkkejä.

Laajasalon Palloseurassa valmentajat toimivat seuran valmennuslinjan mukaisesti oman valmennustapansa ja persoonansa kautta seuraavia malleja hyödyntäen:

Kyselemällä
Älä anna pelaajalle valmiita vastauksia korjaamalla väärä tai ehkä huono suoritus, vaan laita pelaaja itse ajattelemaan vastaukset. Muista kysellä myös onnistuneiden suoritusten jälkeen onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä (Vaativa, mutta myönteinen oppimisen ilmapiiri).

Anna pelaajan vastata omilla ajatuksillaan. Hyväksy vastaus, olipa se oikea tai väärä. Kehu vuolaasti oikeita vastauksia. Ohjaa tarvittaessa pelaajaa ajattelemaan itse oikeaan suuntaan.

Keskeyttämällä
Keskeytä rohkeasti harjoitus oikeaan aikaan kun havaitset siinä onnistumisen tai korjattavaa.

Kehu erityisen hyvin mennyttä suoritusta. Ohjaa oikeaan suoritukseen kyselemällä.

Tavoitteellisesti
Vaadi pelaajia asettamaan tavoitteita yksilötasolla kyselyiden ja kehityskeskusteluiden kautta. Laadi pelaajille kotiläksy-kulttuuri ja sen seuranta. Auta yhteistyössä pelaajien kanssa luomaan heidän kehityskohteistaan ja vahvuuksistaan muodostuvan yksilön kehitysohjelma, kun pelaajat ovat siihen valmiita. Vaadi jo opittujen asioiden suorittamista oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Mittaa asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain.

Kunnioittamalla
Kunnioita pelaajiasi ja heidän ratkaisujaan, niin hekin kunnioittavat Sinua. Kuuntele mitä pelaajalla on sanottavana. Vain tunnistamalla erilaiset yksilöt ryhmän sisällä voi viestiä, motivoida ja valmentaa yksilöllisesti. Muista, että eri yksilöt näkee ja ajattelee asiat eri tavoin kuin Sinä.

Suunnittelemalla
Suunnittele aina harjoitukset etukäteen. Laadi kausisuunnitelma kuukausi, viikko, -ja kertasuunnitelma –periaatteella.

Yksilö –ja joukkuekeskeisesti
Valmenna aluksi yksilöitä, niin Sinulla on myöhemmin joukkue valmennettavanasi.

 

Kokonaisvaltainen valmennus ja sen periaatteet

Kokonaisvaltainen valmennus pitää sisällään yksilön huomioimisen täysipainoisesti. Se tarkoittaa pelaajan kehittämistä ja kasvun tukemista valmennuksen eri osa-alueilla. Kokonaisvaltaisen valmennuksen osa-alueita ovat fyysinen, henkinen, tekninen ja taktinen alue.

Näihin jokaiseen osa-alueeseen pyritään kiinnittämään päivittäisessä toiminnassa huomiota parhaalla mahdollisella tavalla.

Fyysinen valmennus

Fyysisen harjoittelun tavoitteena on saada pelaaja hyvään pelikuntoon. Pelissä pelaajan on tehtävä erilaisia fyysisiä suorituksia, joiden toteutus vaikuttaa pelin lopputulokseen. Jalkapallo on niin sanotusti nopeuskestävyys laji. On tärkeää ymmärtää minkälaisia juoksuja, hyppyjä, suunnanmuutoksia kentällä tapahtuu.

Lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys

Liikuntataidot

Ensisijaisena tavoitteena lasten liikunnassa ja valmennuksessa on opettaa lapset liikkumaan monipuolisesti. Valmennuksessa opitaan niitä perustaitoja ja valmiuksia, joiden avulla kehitytään liikunnallisesti taitavaksi. Monipuolisten perustaitojen hankkiminen on lasten liikunnan ja urheilun perusta. Jokainen liike vaatii lihasten ja hermojen välistä yhteistoimintaa, jota aivot ohjaavat. Tämän yhteistoiminnan harjoittelu on lapsille tärkeää ja vaikuttaa myös lapsen kokonaiskehitykseen. Liikunnalliset perustaidot ovat kaikkien lajitaitojen perusta.

Katso tästä http://www.valmennustaito.info/taitokartta/ >>

Taitavuustekijät

Jalkapalloilussa tarvitaan enimmäkseen viittä taitavuustekijää. Nämä ovat tasapaino, rytmikyky, reaktiokyky, koordinaatio ja ketteryys. Ilman näiden osa-alueiden hallintaa ei kenestäkään voi tulla taitavaa pallon kanssa. Taitavuuden kaikki osa-alueet kehittyvät 6-12 vuoden iässä, joten harjoittelu leikkimaailmassa on todella tärkeätä.

Tasapaino

  • Jalkapalloilussa liikkeessä tarvittava eli dynaaminen tasapaino on oleellinen tekijä pelin tärkeimmässä tilanteessa eli 1v1 –tilanteessa: harhautuksissa, käännöksissä, suunnanmuutoksissa sekä syötettäessä tai lauottaessa suoraan ilmasta
  • Jalkapalloilija tarvitsee paikallaan olevaa eli staattista tasapainoa kaksinkamppailuissa ja varsinkin pallon suojaamistilanteissa
  • Tasapaino on kyky ylläpitää tai saavuttaa tasopaino jossakin asennoissa tai liikkeessä
  • Kehittyy parhaiten = herkkyyskausi 5-11 -ikävuosien aikana • Harjoittelua tulee korostaa myös nuorten kovimman pituus kasvun aikana, koska kasvu edellyttää jatkuvaa tasapainon säätelyn uudelleen organisointia

Rytmikyky

  • Liittyy kykyyn liikkeiden ja liikkumisen ajoittamiseen, tempon, suoritusnopeuden ja suoritusrytmin vaihdellessa, jolloin säädellään lihastoiminnan oikea-aikaisuutta
  • Jalkapalloilussa on tärkeää vauhdin yhdistäminen pallon hallintaan, temponvaihtelut, harhautukset, oikea-aikaiset ponnistukset pääpalloihin ja taklaukset sekä erilaiset juoksu- ja liikkumistavat
  • Kehittyy parhaiten = herkkyyskausi 6-13 –ikävuosien aikana, tytöillä ennen poikia
  • Pojilla korostettava rytmitajun kehittymistä entistä enemmän

Reaktiokyky

  • Jalkapalloilussa koordinaatio tarkoittaa monipuolista sekä rytmistä että erirytmistä juoksu- ja liikkumistaitoa sekä pallonkäsittelykykyä syöttö- ja laukaisutilanteissa
  • Pelitapahtumat sisältävät edellä mainituista taitotekijöistä koostuvia ”ketjuja”, joiden tietoiseen yhdistelemiseen pystyminen on kaiken pelissä onnistumisen perusta
  • ”Virtuositeetin” perustana on KÄSIEN ja JALKOJEN TYÖSKENTELYRYTMIN ERIAIKAISUUS

Ketteryys

  • Ketteryys on nopeaa ja tasapainoista asennon sekä suunnan muuttamista kovassa juoksuvauhdissa
  • Jalkapalloilijan ketteryysharjoitteiden tulee kehittää ennen kaikkea palaajan kykyä muuttaa kehon suuntaa nopeasti ja tehokkaasti ilman palloa ja pallon kanssa

Koordinaatio

  • Koordinaation määritelmä on koko kehon yhtäaikaisten toiminnan yhdistäminen, jolloin esim. ylä- keski- ja alavartalo toimivat samanaikaisesti

Kuntotekijät

NOPEUS

Nopeus on jalkapalloilijalle yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Nopeuden harjoittelun kannalta lapsuus on hyvin tärkeässä asemassa. Nopeuden katsotaan olevan voimakkaasti periytyvää hermojärjestelmän osalta ja biologisten rakennemuutosten saaminen on helpointa hyvin varhaisessa vaiheessa lapsena.

Nopeuden lajit 
Nopeus jaetaan reaktionopeuteen, räjähtävään nopeuteen sekä liikenopeuteen, joka jakautuu maksimaaliseen ja submaksimaaliseen (maitohapoton) nopeuteen. Reaktionopeuteen liittyy kyky reagoida johonkin ärsykkeeseen ja toimia sen mukaisesti. Liikenopeudella tarkoitetaan nopeaa siirtymistä paikasta toiseen ja nopeuden säilyttämistä liikkeessä. Maitohapoton nopeus on kykyä palautua nopeasti useista lyhytkestoisista nopeussuorituksista. Räjähtävällä nopeudella tarkoitetaan lyhytaikaista, yksittäistä ja mahdollisimman nopeaa liikesuoritusta.

Nopeusharjoittelu
Nopeusharjoittelun tärkeimpiä sääntöjä on suorituksen jälkeinen pitkä palautuminen (2-5 min). Suoritus tehdään aina mahdollisimman suurella teholla ja sen tulisi olla lyhytkestoinen. Joukkueen nopeusharjoitukset tulee sijoittaa harjoituksien alkuun verryttelyn ja mahdollisen koordinaatioharjoituksen jälkeen. Nopeusharjoitus tulee tehdä keho levänneenä, joten älä harjoittele nopeutta kovan harjoituksen/pelin jälkeen.

Nopeus kehittyy havaittavasti 6-10 ikävuosien välillä. Pienten lasten nopeusharjoittelussa keskitytään leikkimisen kautta tapahtuvaan juoksemiseen, hyppäämiseen ja heittämiseen. Tällöin lapselle tulisi antaa mahdollisuus vapaaseen juoksemiseen ja liikkumiseen. Näitä ovat mm. erilaiset viesti- ja kilpajuoksut, hippaleikit, reaktio- ja lähtöleikit, hyppyjä sisältävät leikit. Askeltiheys kehittyy alle 10 vuotiailla parhaiten, joten eri tyyppiset askellusharjoitteet ovat myös ajankohtaisia.

Erityisesti 11-15 vuoden iässä kehittyy askelpituuteen liittyvä juoksunopeus eli liikenopeus. Murrosiällä on tähän suuri vaikutus, koska hormonaalisten muutosten kautta nuoret kehittyvät tässä ikävaiheessa todella nopeasti. Sekä askeltiheyden että askelpituuden harjoittelussa hyviä apuvälineitä ovat askeltikkaat ja muut tarvikkeet, joilla pystytään määrittämään sekä vaihtelemaan askeltiheyttä ja pituutta. Tässä ikävaiheessa voidaan myös harjoitteilla enemmän pelinomaisemmin, joissa kaksi pelaajaa kisaavat kaksinkamppailupallosta 1v1-tilanteessa.

Katso tästä Nopeusharjoittelun suunnitteluesimerkkejä >>

VOIMA

Voimaharjoittelulla voidaan mm. parantaa pelaajan juoksunopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa, hermoston toimintaa ja ennalta ehkäistä mahdollisia loukkaantumisia. Voiman pääominaisuuksia on kolme Kestovoima, Maksimivoima, Nopeusvoima.

Jalkapalloilijan voimaharjoittelussa on tärkeää ymmärtää minkälaisia lajikohtaisia vaatimuksia harjoittelulla on ja minkä ikäisille voidaan mitäkin voiman ominaisuuksia harjoittaa. Voimaharjoittelu tulee suunnitella kauden alussa, jotta pystytään harjoituttamaan voiman lajeja oikeaan aikaan.

Kestovoima
Kestovoiman tarkoituksena on auttaa pelaajaa tuottamaan voimaa pitkiä aikoja. Kestovoima jakautuu kahteen eri tyyppiseen osa-alueseen lihaskestävyyteen ja voimakestävyyteen.

Lihaskestävyysharjoituksissa lihas totutetaan voimaharjoitteluun. Harjoittelu voidaan toteuttaa esim. kuntopiiriharjoitteluna oman kehon painoa hyväksikäyttäen. Suoritusaika/liike on n. 30-45 s. Suoritustempo tulee olla rauhallinen.

Voimakestävyys, jolla pyritään väsyttämään lihakset ja saamaan ne mahdollisimman kestäviksi. Harjoitukset voidaan toteuttaa pariharjoittelun periaattein (suorittaja / lepääjä). Erona lihaskestävyyteen on lyhyempi suoritusaika/liike n. 15-30 s. Pieniä lisäpainoja tai vastuksia voidaan hyödyntää esim. pelaajan oma pallo. Suoritustempo on nopea.

Maksimivoima
Maksimivoimaharjoittelua kannattavaa tehdä, kun lihakset on saatu totutettua riittävällä lihaskestävyysharjoittelulla. Maksimivoima harjoittelun tavoitteena on kasvattaa lihasmassaa ja parantaa hermoston toimintaa. Maksimivoima jakautuu perusvoima- ja maksimivoima-osioihin

Lihasmassaa kasvattava perusvoima jakso on lisäkuormalla tapahtuva harjoitus. Tärkeintä on vahvistaa suuria lihasryhmiä. Suoritustempo tulisi olla suhteellisen hidas. Lisäkuorma 50-85% välille maksimista. Toistomäärä on 6-10.

Varsinaisessa maksimivoimaharjoittelussa hermostojen toiminta paranee ja lihasten kyky tuottaa mahdollisimman paljon voimaa tulee paremmaksi. Lisäkuorma tulee olla 95-100% maksimista ja toistomäärä on 1-5. Suoritustempo on mahdollisimman nopea.

Nopeusvoima
Nopeusvoimaharjoittelun ensimmäisenä periaatteena on jalkapalloilijan maksimaalinen yritys. Nopeusvoima jaetaan kahteen osaan pikavoimaan ja räjähtävään voimaan.

Pikavoimaharjoitukset voidaan tehdä kenttä olosuhteissa esim. erityyppiset hypyt ja loikat. Kaikki liikkeet tulee tehdä voimien ja tahdon ylärajoissa.

Räjähtävävoima kehittää nopeiden lihassolujen hermotusta ja saattaa lihakset maksimaaliseen voiman tuottonopeuteen. Harjoitteet voi tehdä kuntosalilla tai kentällä, mutta pienet lisäpainot 15-25% maksimista kuuluvat asiaa. Toistopalautuminen pitää ehdottomasti olla täydellinen n. 4min. Harjoitteet tehdään räjähtävästi eli mahdollisimman nopeasti.

Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa

Oikein annosteltu ja oikeaoppinen voimaharjoittelu lapsilla ja nuorille voi muokata lihaksiston ohella luustoa vahvemmaksi.

Alle kouluiässä (< 7 vuotta) lihasten ja tukielimistön voimistuminen tapahtuu normaalien leikkien ja pelailujen puitteissa. Varsinaista voimaharjoitusta ei tarvita.

Ikävuosina 7-12 voidaan ottaa lapsille sovellettuja nopeus ja nopeusvoimatyyppisiä harjoitteita ohjelmaan. Tällaisen harjoittelun tulee olla dynaamista ja mielellään kiertoharjoittelua, mikä pitää yleisen vireyden toimintaan hyvänä. Lasten voimaharjoittelussa oman kehon käyttö on suositeltavaa. Ikävaiheen lopulla voidaan käyttää kuntopalloja ja muita hyvin pieniä lisäpainoja. Tässä iässä on painotettava myös eri voimaharjoitteiden oikean teknisen suoritustavan oppimista.

Tyttöjen hormonaalisen kypsymisen muutokset ovat pienemmät kuin pojilla ja heidän tehostettu voimaharjoittelunsa voi alkaa jo 12. – 13. ikävuosien paikkeilla nousujohteisuuden ollessa pienempi kuin pojilla. Harjoitukset tulisi olla nopeusvoimatyyppisiä, jolloin kehitetään koko hermolihasjärjestelmän kapasiteettia voimantuoton suhteen.

Murrosiän alkuvaiheessa (13-15 vuotiaat) pituuskasvu nopeutuu ja se muuttaa kehonosien pituus/voima –suhteita. Kasvavassa luustossa tapahtuu kasvu- ja sukuhormonien vaikutuksesta monia rakenteellisia muutoksia, jotka heikentävät sen mekaanista kuormittavuutta. Voimaharjoituksia omaa kehoa käyttäen jatketaan, mutta pääpaino on nopeusvoimaharjoittelussa. Tässä iässä on hyvä aloittaa esim. keppijumppa. Keppijumppa johtaa lihasvoiman kehittymiseen, tasopainon kehittymiseen ja liikkuvuuden paranemiseen. Myös loukkaantumiset vähenevät hyvin todennäköisesti.

16-17 ikävuoden paikkeilla kannattaa aloittaa kokonaisvaltainen voimaharjoittelu, mutta yksilölliset erot ja niiden vaikutukset tulee huomioida tarkkaan.


KESTÄVYYS

Jalkapallo on nopeuskestävyyslaji, joka perustuu hyvälle aerobiselle perustalle. Jalkapalloilija tarvitsee kestävyyttä, kun hän suorittaa lukuisia korkeatehoisia mutta lyhytkestoisia spurtteja satunnaisesti, yhdessä matalatehoisen kuormituksen kuten juoksun, hölkän, levon tai kävelyn kanssa.

Kestävyysharjoittelu jakaantuu kahteen erityyppiseen harjoitus muotoon. Hapen avulla tuotettuun energiaan eli aerobiseen harjoitteluun ja ilman happea tuotettuun anaerobiseen harjoitteluun.

Aerobinen kestävyys

Peruskestävyys
Harjoitukset luovat pohjan koko aerobiselle kestävyysharjoittelulle. Peruskestävyysharjoittelussa tehot tulee olla alle aerobisen kynnyksen, joka on noin 65% maksimisykkeestä.

Vauhtikestävyys  
Harjoittelun tavoite on Aerobisen kynnyksen nostaminen. Hyvin tehty peruskestävyysharjoittelu luo pohjan, jolloin vauhtikestävyysharjoitteissa saadaan pidetty tehot noin 70-80 % maksimisykkeestä koko harjoitteen aikana. Yhtäjaksoinen harjoitus voi kestää 20-60 min. Jos harjoitus tehdään intervalleina kokonaiskesto on 10-20 min.

Maksimikestävyys 
Hrjoittelussa hengitys- ja verenkiertoelimistö joutuu erittäin kovaan rasitukseen, jonka ansiosta maksimihapenottokyky paranee. Tehojen pitää nousta lähelle anaerobista kynnystä eli 80-90% maksimisykkeestä. Liika maitohappopitoisuus on haitallista näissä harjoituksissa. Alle 14-vuotiaiden ei ole tarvetta harjoitella maksimikestävyyttä.

Anaerobinen kestävyys

Anaerobisen harjoitukset ovat jalkapalloilijalle lähinnä nopeuskestävyysharjoittelua. Nopeuskestävyys harjoittelun päätavoitetta on:

  1. Tuottaa energiaa nopeasti ilman happea
  2. Kestetään suuriakin maitohappopitoisuuksia
  3. Palaudutaan nopeasti raskaasta suorituksesta

Anaerobinen nopeuskestävyysharjoittelu jakaantuu kolmeen eri tyyppiseen jaksoon

  • Anaerobinen peruskestävyys
  • Maitohapoton nopeuskestävyys
  • Maitohapollinen nopeuskestävyys
    • Tehointervallit
    • Submaksimaalinen nopeuskestävyys
    • Maksimaalinen nopeuskestävyys

Kestävyysharjoittelu eri ikävaiheissa

Lapsuusiän (3-6) vuotta kestävyysharjoittelu luo ennen kaikkea hyvän peruskestävyyden ja parantaa aerobista kapasiteettia. Aerobisen kestävyyden harjoittaminen ei voida aloittaa koskaan liian aikaisin. Jokaisen lapsen pitäisi liikkua vähintään 2 tuntia päivässä, jotta peruskestävyysominaisuudet pääsevät kehittymään. Kestävyysharjoittelu tulee olla vaihtelevaa, leikinomaista, hauskaa ja lapsen mielikuvitusta kiihottavaa.

7-12-vuotiaiden kestävyysharjoittelussa harjoittelun tulee painottua aerobisen peruskestävyyden ja vauhtikestävyyden kehittämiseen. Hyviä kestävyysharjoitteita tässä iässä on kaikki taitoharjoitteet, pienpelit ja leikit pallon kanssa. Jossakin määrin voi käyttää intervallityyppisiä harjoituksia.

Murrosiässä (noin 13-16-vuotiaat) kestävyyden kehittäminen on kaikkein optimaalisinta kasvupyrähdyksen aikaa. Tällöin mm. sydämen koon suhteessa kehon painoon on todettu olevan edullisin. Koska anaerobinen kapasiteetti paranee, voidaan kestävyysharjoitusmenetelmiä muuttaa myös maitohapollisen anaerobisen kestävyyden kehittämisen suuntaan. Pääpaino tulee edelleen olla aerobisen kestävyyden kehittämisessä.

Katso tästä Kestävyysharjoittelun suunnitteluesimerkkejä >>

LIIKKUVUUS

Herkkyyskaudet

Ihmisen kasvaessa ja kehittyessä fysiologisesti on tutkittu, että osa-alueilla on omat herkkyyskaudet, jolloin asioiden oppiminen ja kehittyminen on nopeampaa. Lapsen ja nuoren kasvaessa tulee huomioida, että biologinen ikä ja fysiologinen ikä ei välttämättä aina kohtaa. Esimerkiksi murrosikävaiheessa pituuskasvun ja hormonaaliset erot ovat suuria.

Katso tästä suuntaa-antava Herkkyyskaudet-taulukko >>

Henkinen ja sosiaalinen valmennus

Henkisen valmennuksen tärkein tavoite on pelaajan sisäisen motivaation kehittäminen ja viihtyvyyden turvaaminen.

Miten toimit valmentajana? Minkälaista palautetta annat pelaajille? Miten autat pelaajaa pettymyksen ja epäonnistumisen yli? Miten keskittyminen auttaa pelaajia suoriutumaan paremmin tilanteissa? Miten joukkueesi toimii erilaisten tilanteiden jälkeen?

Laadukas henkinen valmennus perustuu pelaajan yksilölliseen kohtaamiseen ja hänen kokonaiselämäntilanteensa huomioimiseen sekä hyvään vuorovaikutukseen valmentajan ja pelaajan välillä toteutuen normaalin lajiharjoittelun yhteydessä kehitystä tukevassa ilmapiirissä.

Alla olevan tietojen tarkoituksena on antaa valmiuksia, ohjeita ja neuvoja toimia alle 12-vuotiaden lasten kanssa, niin että jalkapalloharrastus on lasten mielestä ennen kaikkea mukavaa ja innostavaa.

Palaute
Palaute antaa pelaajalle tietoa suorituksesta, vahvistaa oikein tehtyjä asioita ja kitkee virheitä. Palautteella on myös innostava vaikutus ja tehtävä. Palautteesta vähintään 75 % tulisi olla kannustavaa ja positiivista (Motivoiva palaute), korkeintaan 25 % korjaavaa tai negatiivistä (Ohjaava palaute). Yksittäiselle pelaajalle annettava korjaava (ohjaavaa) palautetta pitää ensisijaisesti antaa vain henkilökohtaisesti.

Tehokas palaute sisältää:

  • Palautteen tulee sisältää tietoa kuinka suoritus tehdään oikein
  • Pidä ohjeet lyhyinä ja yksinkertaisina
  • Keskity yhteen asiaan kerrallaan
  • Anna palaute heti suorituksen jälkeen
  • Ole suora
  • Varmista että lapsi ymmärsi palautteen (vaikka kysymällä)
  • Näytä oikea suoritus aina kun mahdollista

Tunnetilojen tunnistaminen
Ihminen oppii tunnistamaan tunteita olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Omien tunteiden tunnistaminen on tärkeä taito. Se on edellytys tunteiden säätelylle ja auttaa myös tunnistamaan toisten ihmisten tunteita sekä ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä.

Osa pelaajista tarvitsee jännitystä ja painetta ollakseen parhaimmillaan, toiset taas löytävät oman huippusuorituksen rennossa tilanteessa, jossa heidän ei tarvitse jännittää.

Tunteet vaikuttavat suoritukseen. Tunnetilojen tunnistamisen lähtökohta on tietoisuus eri tunnetiloista ja omasta tunnereaktiosta eri tilanteisiin. Jokainen pelaaja suhtautuu eri tavalla esimerkiksi painetilanteisiin ja vaatimuksiin. On tärkeää, että jokainen pelaaja tunnistaa itselleen sopivan jännitystason ja tunnetilan.

Valmentajan tulisi aina pystyä näkemään tuloksen taakse ja vaatia myös pelaajia analysoimaan suorituksia ja otteluita niin, että he löytäisivät lopputuloksesta huolimatta sekä onnistumisia että kehitettäviä asioita. Vuorovaikutustilanteessa valmentaja voi ohjata esimerkiksi pettynyttä tai jännittynyttä pelaajaa suuntaamaan ajatuksensa positiivisiin asioihin muistuttamalla häntä onnistuneista suorituksista tai osoittamalla uskoa pelaajan kykyihin.

Keskittyminen
Keskittyminen tarkoittaa huomion suuntaamista, ohjaamista tai kohdentamista. Suuntaamalla huomio oikeisiin ja oleellisiin asioihin pystytään parantamaan keskittymistä ja toiminnan laatua harjoitus- ja pelitilanteissa.

Valmentaja voi auttaa pelaajia keskittymään harjoitteiden tavoitteisiin seuraavilla tavoilla:

  • Harjoituksen tavoite ja tarkoitus on kerrottu pelaajille: ”Seuraavaksi harjoittelemme puskua. Osumakohta on otsassa ja silmät auki”. (Valmentaja näyttää osumakohdan otsassa ja esimerkkisuorituksen).
  • Näytä oikea suoritus aina kun mahdollista. (Näytä enemmän, puhu vähemmän).
  • Ylläpidä mahdollisimman paljon toimintaa. (Kukaan ei halua seistä toimettomana sivussa tai jonossa).
  • Harjoitusten jossain vaiheessa salli myös vapaamuotoinen seurustelu, jonka aikana lapset saavat vaihtaa omia kuulumisiaan. (Tämä voi olla vaikka alkuverryttelyn tai loppuvenyttelyn aikana).

Vuorovaikutus
Valmentaminen on jatkuvaa vuorovaikuttamista. Vuorovaikutus on pelaajien, valmentajien ja muiden mukana olevien välistä ajatusten vastaanottamista ja viestintään. Sanojen lisäksi vuorovaikutusta ovat ilmeet, eleet ja koko näkyvä toiminta. Vuorovaikutus taas vaikuttaa joukkueen ilmapiiriin ja siihen miten hyvin pelaajat ja valmentajat joukkueessa viihtyvät.

Ohjeita vuorovaikutuksen parantamiseen:

  • Kerro mitä tarkoitat; selitä mitä odotat pelaajilta ja tarvittaessa perustele miksi.
  • Ole empaattinen; ymmärrä pelaajaa ja yritä nähdä asia hänen näkökannaltaan. Yritä myös ymmärtää ja hyväksyä pelaajien tunnereaktioita erilaisiin tilanteisiin.
  • Käytä kommunikointityyliä joka sopii sinulle. Älä matki jonkun muun tapaa, vaan keskity johdonmukaisesti kommunikoimaan omalla tyylilläsi.
  • Ole vuorovaikutustilanteissa positiivinen. Anna paljon positiivista palautetta, rohkaise ja tue pelaajaa.
  • Huomioi aina toisten tervehdykset. Tervehdys ja hymy auttavat positiivisen ilmapiirin syntymistä.
  • Ole johdonmukainen jos rankaiset pelaajia. Samojen sääntöjen tulee koskea kaikkia.

Innostaminen
Innostus on osa motivaatiota tehtävää tai asiaa kohtaan. Motivaatiolla tarkoitetaan yrityksen suuntaa ja intensiteettiä. Innostus on spontaania iloa ja kiinnostusta tehtävää asiaa kohtaan. Lasten jalkapallossa valmentajan tärkeimpiä tehtäviä on sytyttää innostus jalkapalloa kohtaan. Lapsen tulee nauttia jalkapallosta ja siihen liittyvistä asioista mahdollisimman paljon.

Yksi tärkeä osa pelaajien innostamista on joukkueen ryhmädynamiikka, joka kertoo joukkueen jäsenten välisistä keskinäisistä suhteista, rooleista sekä siitä sisäisestä/ henkisestä tilasta. Myös sitoutuminen tätä kautta joukkueen toimintaan lisääntyy. Ryhmädynamiikkaa lisäävät vuoden aikana tehtävät joukkueen hengenkohotus-tapahtumat, jotka eivät aina välttämättä liity suoraan itse lajiin.

Tekninen valmennus

Taidon opettaminen

Taidon oppiminen

Lajitaitojen avainasiat

Taktinen valmennus

 

Ohjatut harjoitusmäärät ikäluokittain ja tavoitetasojen mukaan

Katso tästä Harjoittelu- ja liikuntamäärät ikäluokittain sekä esimerkki viikkorakenteesta >>

 

Pelitapa ja -identiteetti

Laajasalon palloseuran pelitapaa ja tunnistettavaa pelillistä identeetin suunnittelua varten perustettiin työryhmä keväällä 2015. Työryhmään on kuulunut Jyri Metso, Max Ronimus, Pertti Grönberg ja Joni Ilvonen.
 
Työryhmän tavoitteena on ollut luoda pohjatyö ja antaa suuntaviivat varsinkin seuran ison kentän joukkueille ja pienellä kentällä pelaavien joukkueiden harjoittelun ja pelaamisen suunnittelussa tähdätään 11 v 11-pelimuotoon. Pelitavan ja –identiteetin konkreettinen näkyminen peleissä vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta LPS:n valmentajilta ja toimijoilta. Tätä varten työstetään seuran harjoitepankkiin identeettiharjoitteita yksittäisen pelaajan taitoharjoitteista useamman pelaajan peliharjoitteisiin.
 
"Hallitse tilanne!" on sanallisesti oleva peli-identiteetti ja/tai -visio. "Hallitse tilanne!” tarkoittaa sitä, että pelaajien pitää pystyä havainnoimaan, reagoimaan ja päättämään pelin eri vaiheissa olevia ratkaisuja, jolloin pystytään hallitsemaan palloa, vastustajaa ja/tai tyhjää tilaa.
 

 

Harjoittelun kehitysportaat pelaajien harrastusvuosien ja osaamisen mukaan

Kehitysportaiden tulkinnassa on tärkeä miettiä lapsen ja nuoren harrastuksen aloitusajankohtia. Joku lapsi voi aloittaa 5 vuotiaana ja toinen aloittaa 8 vuotiaana. Tämä asia pitää ottaa huomioon suunnitellessa harjoituksia ja jaettaessa pelaajia tasoryhmiin.

Taidolliset osa-alueet

Katso tästä Taidolliset kehitysportaat >>

Taktiset osa-alueet

Katso tästä Taktiset kehitysportaat >>

Fyysiset osa-alueet

Katso tästä Herkkyyskaudet-taulukko >>

Henkiset osa-alueet

Katso tästä Henkinen valmennustaulukko >>

Kausi-, jakso- ja viikkosuunnitelmat

Valmennus on pitkäjänteistä työtä ja uusien asioiden oppimisessa tarvitaan niin lyhyen kuin pitemmän ajan suunnittelua. Varmasti niin tytöissä kuin pojissakin näkyy viikoittain ja päivittäin kehittymistä, mutta niiden asioiden arviointiin ja tulevaisuuden toimintaan tarvitaan valmennuksen kausisuunnitelmaa, jonka tarkoitus on toimia valmentajan ja apuvalmentajien toiminnan apuvälineenä. Seuraavia kausia ajatellen on hyvä, että toiminta on laitettu kirjoihin ja kansiin. Näin kauden jälkeen on hyvä arvioida toimintaa; mitä tehtiin hyvin, mitkä olivat hyviä menetelmiä / harjoitteita ja mitä tulisi kehittää. Suunnitelma ei kuitenkaan saa olla liian kiveen kirjoitettu vaan jokainen valmentaja muokkaa sitä kauden aikana pelaajien ja joukkueen kehittymisen mukaisesti

KAUSISUUNNITELMA
Huomioi kausisuunnitelmaa tehdessäsi seuran ikäluokkakohtainen pelitapa ja taktiset kehitysportaat, fyysiset herkkyyskaudet, taidolliset kehitysportaat sekä henkisen valmennuksen keinot. Jotta pystytään toteuttamaan edellä mainittuja osa-alueita, niin suunnittelussa pitää pyrkiä huomioimaan mahdollisimman paljon pelin kautta harjoittelu.
Kirjaa joukkueesi kanssa vuosittaiset oppimistavoitteet kausisuunnitelmaan.

Kirjaa siihen ainakin:

  • kehitettävät ja ylläpidettävät asiat (tekniset, taktiset, fyysiset, henkiset, sosiaaliset)
  • jaksojen (4-8 viikkoa) painopisteet ja tavoitteet
  • joukkueharjoittelumäärät
  • kotimaiset ja kansainväliset pelit sekä turnaukset
  • leirit, testit ja kehityskeskustelut
  • harjoitustauot
  • omatoimisen harjoittelun ohjelmointi ja omatoimiset harjoittelujaksot (kotitehtävät)
  • harjoitusolosuhteet

Katso tästä Kausisuunnitelmapohja U7-U11 >>
Katso tästä Kausisuunnitelmapohja U12-U15 >>
Katso tästä Kausisuunnitelmapohja U16-U20 >>

Tutustu myös Fortum Tutor-sivujen U7-U11 suunnittelupohjiin https://www.fortumtutor.fi/jalkapallo/valmentajalle/suunnittelupohjat/

JAKSOSUUNNITELMA
Kun kausisuunnitelma on tehty, jaksotetaan se 4-8 viikon mittaisiksi yksityiskohtaisiksi jaksosuunnitelmiksi. 4-8 viikon mittainen painopiste eli teema-ajattelun mukainen suunnitelma mahdollistaa riittävän määrän oikeita toistoja valittujen ominaisuuksien kehittämiseen. Jaksoissa 50 % harjoitteluajasta tulisi käyttää valittujen painopisteenä olevien ominaisuuksien kehittämiseen. Toiset 50 % harjoitteluajasta tulisi käyttää muiden ominaisuuksien ylläpitävään harjoitteluun. Painopisteenä olevaa ominaisuutta tulisi harjoitella vähintään 2-3 kertaa viikossa.

Jaksosuunnitelman sisältö:

  • perustelut jakson harjoittelulle pelihavaintojen, yksilöiden tuntemusten tai testitulosten perusteella
  • harjoittelurunko jakson viikoille
  • viikkorytmitys (kova, kevyt)
  • omatoimisen harjoittelun ohjelmointi joukkueharjoittelun rinnalla
  • viikkotavoitteet ja niistä johdettu toteutus teoriassa ja käytännössä
  • harjoitusten järjestys päivä päivältä eri ominaisuuksien suhteen
  • testit tai arvioinnit kehittymisen seuraamiseksi
  • valmentajan omat kehitystavoitteet
  • keinoja pelaajien tietoisuuden lisäämiseksi harjoittelujakson teoreettisista faktoista ja ominaisuuksien kehittämisestä

Esimerkki jaksosuunnitelman teemoista

VIIKKOSUUNNITELMA JA -RYTMITYS

Jaksosuunnitelman sijoittaminen viikkorytmiin vaikuttaa käytössä olevat olosuhteet ja niistä johtuen on hyvä rytmittää tarvittaessa osa-alueet tietyille viikonpäiville.

Esimerkki viikkosuunnitelmasta ja rytmityksestä

Harjoituksen suunnittelu

Systemaattinen harjoittelun suunnittelu on onnistuneen valmentamisen edellytys. Suunnittelun avulla valmentaja ja pelaajat voivat hahmottaa johdonmukaisesti harjoittelun kehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Yksilön ja joukkueen harjoittelun suunnittelun lähtökohtana ovat pelaajan ja joukkueen kehittymistavoitteet. Tavoitteita asetettaessa on huomioitava mm. oman joukkueen pelaajien yksilöllinen lähtötaso ja joukkueen pelillinen lähtötaso.

Yksittäisen harjoituskerran suunnittelua ohjaa kausi-, jakso- ja viikkosuunnitelmissa valitut painopisteet. Kun suunnittelet yhden harjoituskerran, pyri rajaamaan opetettava asia 1-2 asiaan/harjoituskerta valitun painopisteen osalta. Suunniteltuasi yhden harjoituskerran, sitä kannattaa toistaa pienin muunnelmin ainakin kahdessa harjoituksessa.

Harjoitustapahtuman valmistelu

  •  Opeta oikeat harjoitustottumukset
  •  Ehkäise häiriötekijät
  •  Jämäkkä ja täsmällinen alku
  •  Ryhmä kokoon kuulo- ja näköetäisyydelle
  •  Selvitä tavoitteet ja mitä tehdään
  •  Innosta ja motivoi
  •  Ole itse esimerkkinä 

Harjoituksen rakenne

Palautteenanto

 

Valmentajan toiminta pelissä

Katso tästä Ottelusuunnitelma-kaavake >>

 

Valmennuksen apuvälineet

Verkkoympäristö

Mobiilisovellukset

  • Easytag (tilastointi)
  • Soccermeter (tilastointi)
  • Coach’s eye (videoanalysointi)

Videoanalysointi

Kuormitus ja syke

  • Polar Smart Coaching
  • Polar Team

Valmennuskoulutus

Sisäinen koulutus

Ulkoinen koulutus

 

Valmentajan kehittymisen suunnitelma

Katso tästä Valmentajan kehityssuunnitelmakysely >>

 

Valmentajien koulutustasovaatimukset

Jotta seurassa pystytään takamaan joukkue- ja valmennustoiminnan sekä pelaajakehityksen tavoitteita tukevaa laadukasta toimintaa, tukeutuu seuran valmentajien koulutustasovaatimukset Suomen Palloliiton koulutusjärjestelmään sekä Helsingin ja Uudenmaan piirien teemakoulutuksiin. Koulutustasovaatimukset perustuu Suomen Palloliiton valmennuslinjassa oleviin määritelmiin vastuuvalmentajien osalta.

Katso tästä LPS valmentajien koulutustasovaatimukset >>

 

Valmentajasopimukset

 

Seuran tuki

 

Valmennustoiminnan mittarit

Yhteistyössä